ETF:t eivät ole enää “edistyneiden sijoittajien” juttu. Vuonna 2008 maailman ETF-markkinan koko oli noin 800 miljardia dollaria. Vuonna 2024 luku ylitti 10 biljoonaa. Kasvu on ollut yli 1 000 % alle 20 vuodessa.
Vuonna 2026 markkina on täysin eri tilanteessa kuin 2016. Kymmenen vuotta sitten korot olivat nollassa, inflaatio alle 2 % ja teknologia nousi lähes keskeytyksettä. Nyt korot liikkuvat 3–4 % tasolla, hintojen nousu on rauhoittunut 2–3 % tuntumaan, ja sektorirotaatio on voimakkaampaa.
ETF on tehokas, koska yhdellä ostolla saa hajautuksen satoihin yrityksiin. Se myös mahdollistaa nopean siirtymisen toimialasta toiseen ilman yksittäisen osakkeen riskiä.
Taloustilanne 2024–2026 – missä mennään nyt?
Vuonna 2022 euroalue koki yli 8 % inflaation. Vuonna 2023 keskuspankit nostivat korkoja aggressiivisesti. Vuonna 2024 globaalin talouden kasvu hidastui noin 3 % tasolle. Yhdysvalloissa BKT kasvoi noin 2 %, Euroopassa vain noin 1 %.
Vuoteen 2026 mennessä markkina hakee uutta tasapainoa. Yritysten tuloskasvu ei ole enää 20 % vuodessa kuten 2021, vaan lähempänä 5–8 %. Tällaisessa ympäristössä laaja hajautus toimii paremmin kuin yksittäisen tähden metsästys.
Globaali markkina-ETF – peruskivi
Jos pitäisi valita yksi ETF koko elämää varten, monelle sopisi maailmanlaajuinen indeksi. Se sisältää yli 1 500 yritystä Yhdysvalloista, Euroopasta, Aasiasta ja kehittyviltä markkinoilta.
S&P 500 -indeksi tuotti keskimäärin noin 10 % vuodessa 1926–2022. MSCI World -indeksi tuotti noin 8–9 % pitkällä aikavälillä.
Vuonna 2021 laaja USA-indeksi nousi noin 27 %. Vuonna 2022 nähtiin -18 % lasku. 2023 toi osittaisen toipumisen yli 20 %. Pitkän aikavälin sijoittajalle nämä heilahtelut ovat normaaleja.
Globaali ETF tarjoaa:
- Hajautuksen yli 20 maahan
- Altistuksen useille sektoreille
- Matalat kulut, usein 0,10–0,30 %
- Helpon seurattavuuden
USA-ETF ja teknologiapainotus
Yhdysvallat vastaa yli 55 % maailman osakemarkkinoiden arvosta. Teknologiajättien paino on merkittävä. Vuonna 2010 monen suuren teknologiayhtiön arvo oli murto-osa nykyisestä. Vuoteen 2023 mennessä osa niistä oli noussut yli 500 %.
Tekoälyinvestoinnit ylittivät 250 miljardia dollaria vuonna 2024. Ennusteet vuodelle 2027 lähestyvät 400 miljardia.
USA-painotteinen ETF antaa mahdollisuuden hyötyä innovaatioista. Riski on kuitenkin keskittyminen yhteen talouteen.
Eurooppa ja osinkopainotteiset ETF:t
Eurooppalaiset yritykset maksavat usein korkeampaa osinkoa kuin amerikkalaiset. Vuonna 2023 eurooppalaisten osinkoyhtiöiden keskimääräinen tuotto liikkui 3–5 % tasolla.
Osinko-ETF sopii sijoittajalle, joka haluaa kassavirtaa. 50 000 € sijoitettuna 4 % tuotolla tarkoittaa 2 000 € vuodessa.
Euroopassa teollisuus, energia ja kuluttajatuotteet ovat vahvoja aloja. Kasvu ei ehkä ole yhtä nopeaa kuin teknologiassa, mutta vakaus houkuttelee.
Kehittyvät markkinat – Aasian moottori
Vuonna 2000 Kiinan BKT oli noin 1,2 biljoonaa dollaria. Vuonna 2023 luku ylitti 17 biljoonaa. Intian talous kasvoi keskimäärin yli 6 % vuodessa 2010–2023.
Kehittyvien markkinoiden ETF voi tarjota 8–10 % pitkän aikavälin tuottoa, mutta volatiliteetti voi olla 20 % vuodessa.
10–20 % paino salkussa riittää tuomaan kasvua ilman liiallista riskiä.
Tekoäly ja puolijohde-ETF:t
Puolijohdemarkkinan arvo oli noin 550 miljardia dollaria vuonna 2021 ja lähestyi 600 miljardia 2024. Ennuste vuodelle 2030 ylittää 1 000 miljardia.
Siruyhtiöt hyötyvät tekoälyn, pilvipalvelujen ja sähköautojen kasvusta. Vuonna 2023 osa alan ETF:istä nousi yli 40 %.
Tämä on syklinen sektori. Nousuvaiheessa tuotot voivat olla kaksinumeroisia, mutta laskuvaiheessa -30 % ei ole mahdoton.
Vihreä energia ja infrastruktuuri
Uusiutuvan energian investoinnit ylittivät 500 miljardia dollaria vuonna 2023. Tuulivoiman kustannukset laskivat yli 60 % 2010–2020.
Infrastruktuuri-ETF sijoittaa teihin, siltoihin, sähkönsiirtoon ja vesihuoltoon. 2021 Yhdysvaltain infrastruktuuripaketti oli yli 1 000 miljardia dollaria.
Nämä alat tarjoavat pitkän aikavälin kasvua, mutta tuotto voi olla maltillisempi kuin teknologiassa.
Korko-ETF – vakautta salkkuun
Korot nousivat 0 % tasolta yli 4 % vuosina 2022–2023. Tämä teki korko-ETF:istä jälleen kiinnostavia.
Lyhyen koron ETF voi tuottaa 2–4 %. Yrityslaina-ETF jopa 5–7 % riskistä riippuen.
Jos sijoitat 40 000 € 5 % tuotolla, saat 2 000 € vuodessa. Se tekee noin 167 € kuukaudessa.
Kulta ja raaka-aine-ETF
Kulta maksoi noin 280 dollaria unssilta vuonna 2000. Vuonna 2020 hinta ylitti 2 000 dollaria. Se on yli 600 % nousu 20 vuodessa.
Raaka-aine-ETF suojaa inflaatiolta. Öljy nousi 2020 noin 40 dollarista yli 120 dollariin 2022.
5–10 % osuus voi toimia tasapainottajana.
Esimerkkisalkut
Varovainen sijoittaja:
- 50 % globaali ETF
- 25 % korko-ETF
- 15 % osinko-ETF
- 10 % kulta
Rohkeampi sijoittaja:
- 40 % globaali
- 20 % USA-teknologia
- 15 % kehittyvät markkinat
- 10 % puolijohteet
- 10 % vihreä energia
- 5 % korko
Kulut ja virheet
Jos ETF:n kulut ovat 0,20 % ja toisen 1,20 %, ero 20 vuoden aikana voi olla tuhansia euroja.
Yleisiä virheitä:
- Liiallinen sektorikeskittymä
- Paniikkimyynti laskussa
- Kulujen unohtaminen
- Liian lyhyt aikahorisontti
Pienkuluiset vs. aktiiviset ETF:t – onko lisähinta perusteltu?
Suurin osa ETF:istä on passiivisia. Ne seuraavat indeksiä ja pitävät kulut matalina, usein 0,05–0,30 % vuodessa. Aktiivisesti hallinnoidut ETF:t ovat kasvaneet nopeasti 2020-luvulla. Vuonna 2015 niiden markkinaosuus oli alle 5 %. Vuonna 2024 osuus nousi jo noin 20 %:iin Yhdysvalloissa.
Aktiivinen ETF voi veloittaa 0,60–0,90 % vuodessa. Jos tuotto ylittää indeksin 1–2 %:lla, lisäkulu voi olla perusteltu. Ongelmana on se, että tutkimusten mukaan yli 70 % aktiivisista rahastoista ei voita vertailuindeksiään 10 vuoden aikajänteellä.
Esimerkiksi 50 000 € sijoitettuna 8 % tuotolla 20 vuodeksi kasvaa noin 233 000 euroon. Jos kulut syövät 1 % vuodessa, lopputulos voi jäädä noin 190 000 euroon. Ero on yli 40 000 €.
Kulurakenne vaikuttaa enemmän kuin moni arvaa. Siksi kustannustehokkuus on yksi tärkeimmistä valintakriteereistä.
Smart beta ja faktoristrategiat – uusi välimuoto
Perinteinen indeksi painottaa yhtiöitä markkina-arvon mukaan. Smart beta -ETF käyttää muita kriteerejä, kuten arvoa, laatua tai matalaa volatiliteettia. Vuonna 2010 tällaiset tuotteet olivat harvinaisia. Vuonna 2024 niiden hallinnoitavat varat ylittivät 1,5 biljoonaa dollaria.
Arvostrategia voi suosia matalan P/E-luvun yrityksiä. Laatufaktori keskittyy vahvaan kassavirtaan ja alhaiseen velkaan. Matala volatiliteetti puolestaan hakee tasaisempia kurssiliikkeitä.
Historiallisesti laatufaktori on tuottanut noin 1–2 % paremmin kuin laaja indeksi pitkällä aikavälillä. Toki yksittäisinä vuosina ero voi olla negatiivinen.
Faktoripohjainen lähestymistapa sopii sijoittajalle, joka haluaa hieman enemmän rakennetta kuin perusindeksi, mutta ei halua maksaa korkeita hallinnointikuluja.
Defensiiviset sektorit – suojaa epävarmuudessa
Talouden hidastuessa tietyt alat kestävät paremmin. Terveydenhuolto, päivittäistavarat ja julkiset palvelut eivät katoa taantumassa. Vuonna 2008 finanssikriisin aikana osa defensiivisistä ETF:istä laski vähemmän kuin laaja markkina.
Vuonna 2022 energiasektori nousi yli 40 %, kun monet muut alat laskivat. Samana vuonna kuluttajaperushyödykkeet säilyttivät arvonsa paremmin kuin teknologia.
Defensiiviset ETF:t voivat tarjota vakaampaa tuottoa 4–6 % tasolla, kun taas sykliset alat voivat heilahdella 15–30 % vuodessa.
Salkussa 10–20 % paino vakaampiin sektoreihin voi vähentää kokonaisheiluntaa merkittävästi.
Aikahorisontti ja oma strategia – rakenna tarkoituksella
Yksi tärkeimmistä kysymyksistä ei ole vain Mihin kannattaa sijoittaa vuonna, vaan kuinka pitkäksi aikaa varat laitetaan töihin. 3 vuoden tavoite vaatii eri lähestymistavan kuin 20 vuoden suunnitelma.
Jos aikajänne on 5 vuotta, liiallinen altistus korkean volatiliteetin ETF:iin voi olla riskialtista. 15–25 vuoden horisontti taas mahdollistaa suuremman painon kasvualoihin.
Esimerkki: 100 000 € sijoitettuna 7 % keskimääräisellä tuotolla 25 vuodeksi voi kasvaa noin 543 000 euroon. Sama pääoma 3 vuoden ajalla ei ehdi hyödyntää korkoa korolle -vaikutusta samalla tavalla.
Strategia kannattaa rakentaa seuraavasti:
- Määritä tavoite euroissa
- Valitse aikahorisontti
- Hajauta useaan omaisuusluokkaan
- Pidä kulut kurissa
Kun suunnitelma on selkeä, yksittäiset -10 % tai -15 % vuodet eivät romuta kokonaisuutta.
Lopuksi – päivitä salkku, mutta älä hötkyile
ETF-maailma muuttuu nopeasti. Vuonna 2005 valikoima oli rajallinen. Vuonna 2026 vaihtoehtoja on tuhansia eri teemoista ja faktoreista.
Salkkua ei tarvitse muuttaa joka kuukausi. Vuosittainen tarkistus riittää useimmille. Jos yksi sektori kasvaa 40 % ja sen paino nousee liikaa, tasapainotus voi olla järkevää.
Pitkäjänteinen, hajautettu ja kustannustehokas rakenne voittaa usein monimutkaiset strategiat. Kun yhdistät globaalin indeksin, harkitut sektoripainotukset ja maltillisen riskinhallinnan, todennäköisyys vakaaseen kasvuun kasvaa merkittävästi.
Yhteenveto – rakenna 2026-kestävä ETF-salkku
ETF on tehokas, joustava ja kustannustehokas tapa sijoittaa. Vuonna 2026 markkina ei palkitse sokeaa optimismia, mutta pitkäjänteinen hajautus toimii edelleen.
Yhdistelmä globaalia indeksiä, kasvusektoreita, korkoa ja suojaavia elementtejä luo tasapainon. Aika, kurinalaisuus ja matalat kulut ovat edelleen tärkeimmät työkalut.
Kun rakennat salkun, joka kestää 5–10 vuoden syklin, yksittäinen -15 % vuosi ei romahduta suunnitelmaa. Pitkässä juoksussa maltillinen 7–9 % keskimääräinen tuotto voi kasvattaa varallisuutta merkittävästi.